Uudenvuoden tinat, tinakauha ja lumilyhty

Meidän perheessä on ollut perinteenä valaa uudenvuoden tinat. Niin valoin myös tänä vuonna tinaa uuden perheeni kanssa ja niin valoivat Anna ja Henrikin ensimmäistä kertaa kahdestaan pienessä mökissään blogiini kirjoittamassani tarinassa.

Uudenvuoden tinat 

Katsoin ohjeen tinojen valmistamiseen polymeerimassasta Maria Malmströmin Väinölän vuosi -kirjasta ja sovelsin sitä omiin tarkoituksiini sopivaksi. Kirjassa on myös hyvä ohje tinojen sarjavalmistukseen tarvittavan muotin tekemiseen, mutta tällä kertaa valmistin tinoja vain vähän enkä tarvinnut muottia.

 

Tarvikkeet

Polymeerimassa (Fimo Soft valkoinen)

Terävä veitsi

Viivotin tai mitta

Alusta (tai leivinpaperi) 

Hammastikku

Akryylimaali (metallinhopea ja musta)

Sivellin

Ensin muovasin polymeerimassasta ohuen pitkulaisen tangon, josta leikkasin noin 1 cm mittaisia paloja. Taitoin palat keskeltä hevosenkengän muotoon ja painoin hammastikulla koloja massaan, jotta kaaret muistuttaisivat enemmän tinoja. Sitten paistoin ne massavalmistajan ohjeen mukaan. 

Maalasin tulevat tinakengät metallinhopeisella akryylimaalilla, johon oli sekoitettu mustaa, jotta väri olisi tummempi. Tinoista saattoi tulla aavistuksen liian tummia, koska niitä oli koonsa puolesta haastavaa maalata ja maalikerroksia tuli useampia. Mietinkin miten hyvin spraymaali toimisi tässä kohtaa, varsinkin, jos maalattavia tinoja on paljon.

Vinkki! Ylijääneistä paloista voit pyöritellä lumipalloja esimerkiksi lumilyhtyyn.

 

Tinakauha

Tinakauhaa varten minulla ei ollut ohjetta ja hetken jouduin miettimään mistä sen voisin parhaiten valmistaa. Kokeilin polymeerimassaakin, mutta päädyin tekemään sen metallista. 

Tarvikkeet

Ohutta metallilevyä (tuikkukynttilän metallisuoja)

Metallia leikkaavat sakset

Tussi (permanent)

Viivotin tai mitta

Pinsetit

Yleisliimaa

Taittelin tinakauhan tuikkukynttilän metallisuojasta leikatuista paloista. Piirsin tussilla metallilevylle halkaisijaltaan noin 1,5 cm ympyrän ja kauhaa varten noin 3 cm x 0,5 cm pitkän ja leveän suikaleen, jotka leikkasin irti vahvoilla saksilla. Ympyrän sisään piirsin noin 2 mm pienemmän apuympyrän taittelua varten.

Taitoin pinseteillä ympyrän ulkoreunaa ensin ylöspäin ja sen jälkeen syntynyttä reunaa vielä 1 mm verran ulos- ja alaspäin. Lopuksi painelin reunan tasaiseksi pinseteillä. Kahvan metalliosan taitoin ensin pinseteillä kahtia ja sitten taitoin sitä vielä vähän luodakseni uran kahvaan. Liimasin kahvan kauhaosaan yleisliimalla.

Uudenvuoden tarinaa varten asettelin tinakauhan ja tinat Kätevä&Tekevä -messuilta ostamani hellan päälle muun rekvisiitan kanssa.

 

Lumilyhty

Lumilyhty ei kuulunut alkuperäiseen askartelusuunnitelmaani, mutta se täydensi kivasti uudenvuoden muuten suppeaa minikokoelmaani.

Tarvikkeet

Polymeerimassa (Fimo Soft valkoinen)
Alusta (tai leivinpaperi)

Akryylimaali (valkoinen)
Sivellin
Perunajauho

Tinakengistä ylijääneestä polymeerimassasta pyörittelin pieniä palloja, joista rakensin lumilyhdyn. Pallot tarttuivat hyvin toisiinsa kiinni uunissa enkä tarvinnut liimaa lyhdyn rakentamiseen. Maalasin lumilyhdyn vielä valkoisella akryylimaalilla ja päällystin sen perunajauholla ennen maalin kuivumista saadakseni luonnollisemman vaikutelman.

Uudenvuoden tarinaa varten asettelin lumilyhdyn ympärille pumpulia ja alle sujautin ledvalon kynttiläksi.

Joulukuusi, osa 2, Kuusenkynttilät

Löysin Tekevä&Kätevä -messuilta valosarjan, joista ajattelin saavani loistavat kuusenkynttilät. Valosarja piti vain saada muistuttamaan kynttilöitä. Helppoa vai mitä? No, oli ja ei. Näin sen tein.

Kuusen kynttilät

Tarvikkeet

Metrin mittainen led-valosarja

Pumpulipuikkoja

Sakset

Terävä veitsi

Teippiä

Oranssi tussi (permanent) 

1. Ensin leikkasin 20 kappaletta 13 mm:n mittaisia kynttilänvarsia saksilla pumpulipuikoista Maria Malmströmin ohjeen mukaan (löytyy Väinölän joulu -kirjasta).

2. Sen jälkeen halkaisin pätkät terävällä veitsellä. Veitsen terä kannattaa asettaa putkilon suulle terä kohti kattoa. Terä liukuu melko vaivattomasti putkilon läpi halkaisten sen. Sormet eivät myöskään altistu yhtä helposti vahinkoviilloille kuin alaspäin leikatessa. Tämä tuli opittua kantapään tai oikeastaan pikkusormen kautta (sai ikävän haavan). 

3. Kun kaikki pikkuputkilot oli halkaistu, ujutin ne valosarjaan niin, että valo jäi kohtaan, jossa kynttilän liekki olisi. Teippasin pätkät kiinni johtoon, jotta ne pysyvät oikealla kohdalla. 

4. Tämän jälkeen kiinnitin kynttilät kuuseen. Jouduin aloittamaan kerran alusta, kun en ollut tyytyväinen aikaansaannokseeni. Piippurassin taipuisuus teki tehtävästä haastavan, mutta keksin kietoa kuusenoksan kynttilän ympärille, niin kynttilät seisoivat lopulta suhteellisen suorassa ja niissä kohdin kuusea kuin halusin. 

Koska valo oli mielestäni liian kirkas, värjäsin lopuksi lamppuja hieman oranssilla tussilla saadakseni valon muistuttamaan enemmän kynttilöiden loistetta (kuvassa alkuperäinen kirkas valo).

Kuusi on enää koristelua vailla ja siitä kerron kolmannessa osassa: koristelu.