lauantai 31. joulukuuta 2016

Tarina: Uudenvuodenaatto

Vanha vuosi on kääntymässä uuteen vuoteen. Anna ja Henrik viettävät uudenvuodenaaton pienessä mökissään maaseudun rauhassa. He ovat laittaneet pihalle lumilyhtyjä talviyötä valaisemaan. 


Vuoden ensimmäisenä päivänä Anna ja Henrik matkustavat kaupunkiin tapaamaan perheitään. Sitä ennen he haluavat kuitenkin kurkistaa tulevaisuuteen. He ovat ostaneet kylän sepältä tinakenkiä, jotka he pian valavat. Mitäköhän tuleva vuosi on tuova Annalle ja Henrikille? 

Heillä on toive omasta, isommasta ja hienommasta talosta. Olisihan se aivan ihanaa, jos sinne voisi tehdä vaikka lastenhuoneenkin, Anna haaveilee. 


Ensi vuonna seurataan miten Annan ja Henrikin uuden kodin rakennustyöt etenevät ja heidän elämäänsä pikkumökissä.

Onnea, menestystä ja rakkautta vuodelle 2017! 
Olkoon se täynnä suloisia mini- ja miksei suurempiakin yllätyksiä!


perjantai 30. joulukuuta 2016

Himmeli

Tein jouluksi pikkuhimmelin heinistä. Siinä testattiin kuinka ne hermot kestää. Pikkusiskoni on kovin ylpeä siitä, miten olen kasvanut henkisesti, kun kykenen tekemään nukkekotikokoisia esineitä hermostumatta ja rikkomatta niitä. Täytyy sanoa, että himmelin kanssa menin äärirajoille ja jouduinkin venyttämään projektia useille viikoille. Työ vaati äärimmäistä tarkkuutta ja ensimmäisen useamman tunnin aherruksen jälkeen silmäni tuntuivat katsovan kieroon. Alunperin ajattelin tehdä himmelistä vielä vähän isomman, mutta aika loppui kesken. Olen siihen kuitenkin hyvin tyytyväinen. En ole koskaan tehnyt edes oikeankokoista himmeliä. No, olen aina nauttinut haasteista. Himmelin mallin otin Maria Malmströmin Väinölän vuosi -kirjasta, mutta lopullisesta versiosta tuli erilainen.


 

Tarvikkeet

Ohuita heiniä
Lankaa
Sakset
Neula

Heinät keräsin eräänä talvisena marraskuun päivänä. Silloin en tiennyt, että heinissäkin on suuria eroja. Keräilin sylillisen erilaisia heiniä, joista kotona sitten valikoin ohuimmat. Heinät olivat ehtineet tummua, eivätkä ne kaikki enää olleet kauniin kullankeltaisia. Tyydyin niihin sen sijaan, että olisin hakenut uusia, koska aika oli kortilla töiden vuoksi.

Marian ohje kehottaa liottamaan heinät ennen leikkaamista, mutta ohitin tämän työvaiheen. Leikkelin heinistä paloja, jotka yhdistin langalla ja solmin yhteen kuvioiksi.

  • 12 kappaletta 2 cm mittaisia heiniä
  • 72 kappaletta 1 cm mittaisia heiniä
  • 60 kappaletta 0,5 cm mittaisia heiniä

Täältä voit katsoa selkeän ohjeen himmelin rakentamiseen Jouluhimmeli pilleistä.


Langaksi valitsin rusehtavan kestävän langan, mutta nyt valitsisin toisin. Himmeli ei tarvitse kovin kestävää lankaa, koska se on kevytrakenteinen. Valitsemani lanka osottautui kovin jäykäksi ja liukkaaksi. Solmujen teko pysyviksi oli haastavaa. Suosittelenkin siis käyttämään ohutta lankaa, joka taipuu hyvin ja jonka saa hyvin solmuun. Langan pujottelin heiniin suurimmaksi osin ilman neulaa, koska neula oli monissa kohdin liian paksu menemään heinän läpi. Tekniikka kysyy kärsivällisyyttä, mutta mahdollistaa hyvin ohuiden heinien käytön.

Onneksi himmelit ovat pitkäikäisiä, niin ei tarvitse tehdä uutta joka jouluksi. Kunhan vaan solmut kestää enkä rusenna himmeliä tai jätä sitä kissani ulottuville.


Kohta vaihtuu vuosi, ilotulitteet valaisevat taivaan ja tinoista ennustetaan tulevaa. Tämän päivän askartelutehtävänäni onkin tehdä pikkuruisia tinakenkiä ja tinakauha. Seuraavassa blogissani kerron vielä miten tein joulukuvaelmani. Sen jälkeen suuntaan katseeni tulevaan vuoteen ja uusiin projekteihin. Suurimpana niistä nukketalon rakentaminen. Nyt jo jännittää!

perjantai 23. joulukuuta 2016

Tarina: Jouluaaton kirje

"On meidän ensimmäinen yhteinen jouluaattomme Henrikin kanssa. Vuokrasimme mökin, jossa asumme, kunnes oma talomme on valmis. Mökki on pieni, vain keittiö ja makuukammari, mutta se on edullinen ja sovimme asumaan siinä hyvin. Olimme onnekkaita, että saimme jouluksi kodin, koska kotona alkoi olla jo ahdasta. Isovanhempani muuttivat luoksemme, kun ukki sairastui. Näin äiti pystyy hoitamaan ukkia yhdessä mummin kanssa. Kaksoset pitävät huolen, ettei kotona ole yhtään rauhallista hetkeä ja Pikkuinenkin on oppinut jo juoksemaan. Hän ehtii joka paikkaan ja vei kerran siveltimeni makuuhuoneestani. Niitä etsittiin sitten koko joukolla ympäri taloa. Lopulta ne löytyivät olohuoneen sohvan alta. 

Nyt on rauhallista, kun olemme kahden. Mauku-kissamme pitää kuitenkin huolen, ettemme täysin pääse vaipumaan hiljaisuuteen, vaatimalla vuoroin ruokaa ja hellyyttä. Mauku nauttii, kun se pääsee nyt ulos metsästämään hiiriä ja oravia. Kaupungissa emme uskaltaneet laskea sitä ulos. Mauku nukkuu usein uuninpankolla. Nyt Mauku kehrää sylissäni, johon se on asettunut levolle. Kirjoitan tätä kirjettä odotellessani, että Henrik saapuu iltakahville kanssani. Hän on hakemassa lisää puita liiteristä. Ulkona on kova pakkanen ja puuta palaa paljon. Tuli räiskyy uunissa ja se on minusta tunnelmallista.

Meillä on kaunis joulukuusi, jonka Henrik haki toissailtana metsästä. Äiti antoi minulle kotoa mukaan joulupalloja, -kelloja, -nauhoja ja aivan uuden kultaisen tähden. Koristelimme kuusen yhdessä Henrikin kanssa aatonaattona. Ensimmäinen yhteinen joulukuusemme.

Sisareni antoivat meille joululahjaksi hienon himmelin, jonka he olivat yhdessä tehneet Henrikille ja minulle. Ripustimme sen mökkimme kattoon tuvan pöydän yläpuolelle. siinä se muistuttaa minua perheestäni ja siitä kuinka paljon heitä rakastan. Mummilta sain joulutähden ja pienen tontun, jotka asetin ainoan ikkunamme eteen pöydälle mummon virkkaaman liinan päälle. Kaipaan heitä; äitiä, isää, mummia ja ukkia sekä sisaruksiani. Mitenköhän he pärjäävät kaupungissa? Pääsemme heidän luokseen vasta Tapaninpäivänä, koska Henrikin on huomenna mentävä verstaalle.

Olen Henrikin mielestä kunnon emäntä, kun osaan niin hyvin leipoa. Minua naurattaa, mutta onhan se ihanaa, että voin ilahduttaa miestäni. Tein meille joulutorttuja, pullia, pipareita ja oikean piparkakkutalon. Nyt Henrik taitaa jo tullakin!

Toivon sinulle rauhallista ja hyvää joulua! Ehkä tapaamme Tapaninpäivänä, kun tulemme kaupunkiin. Kirjoitan sinulle taas lisää elämästämme täällä maalla, kunhan joulukiireet helpottavat. 

Rakkain terveisin: Anna"
 


Ihana arpajaisvoitto!

Voi kuinka upea yllätys, kun Jenspan ylläpitämän Minit Koivikon Katveessa -blogin arpajaisvoitto tuli minulle! Suloinen Kisu-kissa nosti bloginimeni "Lumoaja" lasista ja sainkin heti viestiä Jenspalta, että olen voittanut. Katso Kisu-kissan suorittama arvonta täältä. Eilen sain postissa (tällä kertaa posti toimi ripeästi) ison kirjekuoren, jonka sisältä löysin laatikollisen ihania pikkuesineitä. Kiitos Jenspalle ja Kisu-kissalle loistavasta joululahjasta. Laatikko sisälsi kaikki nämä esineet:

  • Kissa ja kissanruokaa
  • Joulukuusi
  • Kelkka
  • Siemenpusseja
  • Kaksi peliä
  • Värituubeja, pensseleitä ja paletti
  • Multasäkkiprintti
  • Rakennussetti
  • Kaksi mattoa
  • Pussillinen helmiä 
  • Kaunis joulukortti

Kyllä näillä kelpaa! Nyt voin sanoa, että arpaonni on suosinut minua tänä vuonna, kun vielä voitin Kätevä&Tekevä-messuiltakin kirjan. Koen, että olen lähtenyt oikealle polulle ja minun on määrä kulkea tätä nukkekotiin johtavaa tietä iloisin mielin itseeni luottaen. Mihin tie minut sitten viekään.


Lisäksi haluan vielä kiittää työkaveriani aivan ihanista keramiikkaruukuista. Ruukut ovat hänen kertomansa mukaan niitä, joilla hän on itse lapsena leikkinyt. Nämä kauniit ruukut tulevat lattiaruukuiksi omaan nukkekotiini!




Huomenna on jouluaatto ja jouluvalmistelut on jo tehty. Vielä on vähän töitä tehtävä ja sitten pääsen minäkin joulun viettoon. Tulossa vielä jouluinen päivitykseni tarinan ja kuvien kera!

lauantai 17. joulukuuta 2016

Joulutortut, pullat ja leivät

Olen pitkään siirtänyt minitorttujen leivontapäivää, kun aina on tullut jotain "tärkeämpää". Eilen minulla oli ansaittu vapaapäivä ja käytinkin sen tehokkaasti hyödyksi. Rakensin keittiön kalusteita, pahvista. Niistä voit lukea täältä. Lisäksi leivoin torttuja, pullia ja muutaman erilaisen leivän polymeerimassasta. Torttujen taittelu ja muokkaaminen luonnollisen näköisiksi tuotti hankaluuksia. Kokeilin kalusteprojekstista ylijäänyttä ruskeaa temperamaalia leivonnaisten maalaamiseen, mutta se ei tarttunut polymeerimassan pintaan tasaisesti, vaan jätti laikkuja. Epäilin, että olen pilannut leivonnaiseni, mutta ne "paistuivatkin" lopulta kauniin värisiksi. Myös leivistä tuli onnistuneen näköisiä. Ruisleipä ja kuivakakku jäävät vielä odotuttamaan itseään, mutta eiköhän näillä leipomuksilla saa jo joulupöydän koreaksi.

Joulutortut

Katsoin mallia Maria Malmströmin Väinölän joulu -kirjasta torttujen tekoon. Sovelsin ohjetta omiin tarpeisiini sopivaksi. 

Tarvikkeet

Polymeerimassa (Fimo Soft valkoinen, keltainen, ruskea, musta)
Terävä veitsi / muotti
Kaulin (itse käytin pientä lasipulloa)
Alusta (tai leivinpaperi)

Akryylimaalia (punaruskea tai musta, punainen ja keltainen)
Sivellin
(Yleisiimaa)
Perunajauhoa 
Murskattua merisuolaa 


1. Aluksi sekoitin polymeerimassasta torttutaikinan värisen pallon. Huom! Ruskeaa massaa kannattaa lisätä vähän kerrallaan, koska sitä tulee helposti liikaa. Sekoitin myös pienemmän pallon mustaa ja ruskeaa massaa luumuhilloksi.



2. Tämän jälkeen kaulin vaalean massan sopivan paksuiseksi (n. 1 mm) levyksi, josta leikkasin ensin muotilla neliön, jonka leikkasin vielä suorakaiteiksi. Ne paloittelin veitsellä pikkuneliöiksi. Pikkuneliöistä taittelin torttuja ihan kuten oikeita torttujakin tehdessä. Torttujen taitteluun on erilaisia malleja. Itse taittelin kahta erilaista, joista toisessa luumuhillo tulee sakaroiden alle ja toisessa niiden päälle. Pidän enemmän tortuista, joissa hillo jää hieman piiloon. Massa venyy helposti, joten otteiden kanssa kannattaa olla varovainen, niin torttu säilyttää paremmin muotonsa. Lopuksi paistoin tortut (massan valmistajan ohjeiden mukaan).

3. Kun tortut olivat jäähtyneet, maalasin ne (epäonnistuneen temperakokeilun jälkeen) akryylimaalilla saadakseni niille luonnollisen värin. Sekoitin punaruskeaa mustasta, punaisesta ja keltaisesta väristä. Akryylimaali levittyi hyvin ja jätti kauniin tasaisen pinnan. Ennen kuin maalipinta ehti kuivua, ripottelin torttujen päälle perunajauhoa tomusokeriksi. Ylimääräiset jauhot harjasin pois siveltimellä. Valmiille tortuille voi myös levittää ohuesti liimaa ja ripotella sen jälkeen päälle perunajauhoa. Saattaa pysyä paremmin kiinni.

Vinkki: Jos torttutaikinaa jää yli, siitä voi leipoa myös pullia, sämpylöitä ja leipiä.


Pullat

Katsoin mallia Maria Malmströmin Väinölän vuosi -kirjasta pullien leipomiseen. Siinä on ohje laskiaispullien leivontaan, mutta jätin pullat kokonaisiksi. Pyöritin vaaleasta polymeerimassasta n. pikkusormen pään kokoisia palloja, jotka paistoin uunissa torttujen kanssa. Maalasin pullien päälle kerroksen punaruskeaa akryylimaalia ja ennen kuin maali oli kuivunut kastoin pullia murskatussa merisuolassa saadakseni niille sokerikuorrutuksen. Pullien pintaan voi myös levittää ohuesti liimaa ja ripotella päälle merisuolaa. Saattaa kiinnittyä paremmin.

Leivät

Leivoin vaaleasta polymeerimassasta kolme erilaista leipää. Katsoin mallia muun muassa Angie Scarrin Making Miniature Food -kirjasta. Paistoin leivät torttujen ja pullien kanssa ja maalasin ne samalla punaruskealla akryylimaalilla. Pinnalle ripottelin perunajauhoa ennen kuin maali kuivui kokonaan. Lopuksi sivelin pintaa vielä sormilla, jotta perunajauho levittyisi tasaisesti. Pinnasta tuli mielestäni oikein luonnollisen näköinen. Leipien pinnalle voi myös levittää liimaa ja ripotella sitten perunajauhoa. Onnistunee niinkin.



perjantai 16. joulukuuta 2016

Pirttipöytä, -penkit ja pikkupöytä pahvista

Minulla on tarkoituksena rakentaa itselleni kolmikerroksinen jokaiselta sivulta avautuva nukkekoti. Olen tehnyt piirroksia ja suunnitelmia, mutta muuhun ei aikani ole riittänyt ja olenkin suosiolla siirtänyt rakennusprojektin ensi vuoteen. Sitä ennen haluan kuitenkin päästä jotenkin alkuun. Koska olen persoonaltani melko kärsimätön, en jaksa odottaa, että saan ihastella kätteni töitä vasta, kun talo on valmis. Minua inspiroi ja motivoi se, että näen kuinka talo hiljalleen esine esineeltä muodostuu ja alkaa elää omaa elämäänsä. Minulla on jo melko selkeä kuva siitä millaisen tarinan rakennan nukketaloni ympärille. En voi vielä valmistaa huonekaluja, koska en tiedä tarkasti talon huoneiden kokoja eikä minulla ole tarvittavia välineitä puuntyöstöön. Olenkin tehnyt jouluisia miniesineitä, luodakseni eräänlaisia joulukohtauksia vanhanajan keittiöstä.

Ajatuksenani on kirjoittaa tarina, jonka sitten kuvitan jouluaiheisilla kuvilla. Näyttämönä toimii siis pahvilaatikkoon koottu jouluinen keittiö. Pirttipöydälle katan kahviastiaston ja joululeivonnaisia, ikkunan alle sijoitan pikkupöydän, jolle asetan joulutähden ja puisen tontun, kattoon kiinnitän himmelin roikkumaan ja huonetta koristamaan pystytän joulukuusen. Teen myös joululahjoja kuusen alle talonväkeä ilahduttamaan. Paljon olen jo saanut valmiiksi.

Tänään valmistin pahvista pirttipöydän ja -penkit sekä ikkunan alle sijoitettavan pikkupöydän. Ne ovat samalla prototyyppejä puusta valmistettaville lopullisille huonekaluille. Prototyypit ovat hyvin pelkistettyjä ja yksinkertaisia huonekaluja, joiden tehtävä on palvella vain tämän joulun ajan.




Seuraavaksi kerron ohjeet pahvisen pirttipöydän ja -penkkien sekä pikkupöydän valmistamiseen.

Tarvikkeet

Pahvia (esim. kissanruokalaatikoista)
Yleisliimaa
Sakset
Viivotin tai mitta
Lyijykynä
Terävä veitsi
Pohjamaalia akryyliväreille (Gesso) 
Ruskeaa maalia (itse käytin temperaa)
Siveltimiä

 1. Aluksi etsin oikeat mittasuhteet pirttipöydälle ja -penkille. Käytin apuna huonekaluja myyvää verkkokauppaa, josta poimin tiedot 6 hengen pöydän pituudesta ja korkeudesta sekä tuolien korkeudesta. Sovitin oikeiden huonekalujen koot nukkekodin mittakaavaan käyttäen apuna Villa Solvik blogista poimittua Mittakaava 1:12 -ohjetta. Pikkupöydän osien koot arvioin.


Kalusteiden koot:
Pirttipöydän osat

Pirttipöytä

  • pöytälevy: 14,5 cm ja 7,5 cm
  • tukilauta: 14,5 cm x 2,75 cm
  • jalat: 6 cm x 2,75 cm
  • jalkojen alalauta 3,5 cm x 1,5 cm


Pirttipenkin osat

Pirttipenkki (2 kpl)

  • istuinpenkki 14,5 cm x 2,75 cm
  • tukilauta 14,5 cm x 0,75 cm
  • jalat 3,5 cm x 1,5 cm
  • jalkojen alalauta 2,75 cm x 1 cm



Pikkupöydän osat

Pikkupöytä

  • yläpöytälevy 4 cm x 4cm
  • alapöytälevy 3 cm x 3 cm
  • jalat 6 cm x 1 cm



Tämän jälkeen piirsin huonekalujen osat pahville ja leikkasin osat irti. Jotta osista tulisi kestävämmät, tein jokaista osaa kaksi kappaletta ja liimasin ne kuvapuolelta yhteen. Tein terävällä veitsellä kolot pöydän ja penkkien jalkoihin tukilaudan paikalleen asettamista varten. Annoin liimauksen kuivua n. 24 h.

3. Maalasin huonekalut valkoisella pohjamaalilla ja annoin pinnan kuivahtaa, jonka jälkeen maalasin huonekalut ruskeiksi. Käytin ystävältäni ylimääräisenä saamaani vaaleanruskeaa temperamaalia. Se levittyi hyvin ja jätti kauniin pinnan, mutta uskon, että akryylimaali toimii myös hyvin.


 

 

Aavistus

"Kerro mulle mitä joulu on.
Mikä sen viesti ajaton.
Kerro miksi sitä vietetään.
Valot sen nyt mä nään. 

Se on aavistus. Sitä ei voi selittää. 
Se on aavistus, joka mielet hiljentää. 
Se on aavistus, joka johtaa taivaaseen.
Joka joulu se saapuu uudelleen." 

(Sanat ja sävel Jukka Kuoppamäki)




Nyt kettiö on kalustettu joulukuvaelmaa varten. Seuraavaksi voinkin siirtyä sisustamaan pahvilaatikkoa joulua varten. Ensin pitää vain hankkia sopiva laatikko. Paistoin myös torttuja ja pullia. Niistä lisää seuraavassa kirjoituksessa.

maanantai 12. joulukuuta 2016

Joulukuusi, osa 3. Koristelu

Nyt kun kuusi on haettu metsästä, asetettu kuusenjalkaan ja kynttilätkin on ripustettu sen oksille, on aika koristella se juhlakuntoon. Tämä oli kivoin osa, mutta ei mikään läpihuutojuttu. Pikkukuusen koristelu on ainakin yhtä vaikeaa kuin normaalin joulukuusen. Se vaatii silmää ja paljon koristeita.



Kuusen voi koristella monin erin tavoin enkä laita siksi tarvikelistaa. Jokainen valitkoon itseään miellyttävät koristeet. Itse kannatan koristeiden (myös oikean kuusen) väreinä perinteisiä kultaa ja punaista. Pikkukuuseeni valitsinkin punaisia puuhelmiä, kultaisia helmiä, kultaista ohutta punosta (kuvassa näkyvän paksumman punoksen hylkäsin liian paksuna) ja kultaisia kelloja.

Lisäsin mukaan vielä Maria Malmströmin Väinölän joulu ja Väinölän vuosi -kirjojen mukana tulleista printeistä leikattuja pikkulippuja. Liput liimasin yleisliimalla kiinni punaisen lankaan.

Latvatähden tein jälleen piippurassista, mutta tällä kertaa kultaisesta, jota hieman muokkasin sopivammaksi.

Olen tyytyväinen lopputulokseen!



Joulupuu on rakennettu



"Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella.
Namusia ripustettu ompi kuusen oksilla.

Kuusen pienet kynttiläiset valaisevat kauniisti.
Ympärillä lapsukaiset laulelevat sulosti.
"

(Suomalainen kansansävelmä, sanat: G. O. Schöneman)

Joulukuusi, osa 2. Kuusenkynttilät

Löysin Tekevä&Kätevä -messuilta valosarjan, joista ajattelin saavani loistavat kuusenkynttilät.


Valosarja piti vain saada muistuttamaan kynttilöitä. Helppoa vai mitä? No, oli ja ei. Näin sen tein.

Tarvikkeet

Metrin mittainen led-valosarja
Pumpulipuikkoja
Sakset
Terävä veitsi
Teippiä
Oranssi tussi (permanent) 


1. Ensin leikkasin 20 kappaletta 13 mm:n mittaisia kynttilänvarsia saksilla pumpulipuikoista Maria Malmströmin ohjeen mukaan (löytyy Väinölän joulu -kirjasta).

2. Sen jälkeen halkaisin pätkät terävällä veitsellä. Veitsen terä kannattaa asettaa putkilon suulle terä kohti kattoa. Terä liukuu melko vaivattomasti putkilon läpi halkaisten sen. Sormet eivät myöskään altistu yhtä helposti vahinkoviilloille kuin alaspäin leikatessa. Tämä tuli opittua kantapään tai oikeastaan pikkusormen kautta (sai ikävän haavan). 

3. Kun kaikki pikkuputkilot oli halkaistu, ujutin ne valosarjaan niin, että valo jäi kohtaan, jossa kynttilän liekki olisi. Teippasin pätkät kiinni johtoon, jotta ne pysyvät oikealla kohdalla. 

4. Tämän jälkeen kiinnitin kynttilät kuuseen. Jouduin aloittamaan kerran alusta, kun en ollut tyytyväinen aikaansaannokseeni. Piippurassin taipuisuus teki tehtävästä haastavan, mutta keksin kietoa kuusenoksan kynttilän ympärille, niin kynttilät seisoivat lopulta suhteellisen suorassa ja niissä kohdin kuusea kuin halusin. 


Koska valo oli mielestäni liian kirkas, värjäsin lopuksi lamppuja hieman oranssilla tussilla saadakseni valon muistuttamaan enemmän kynttilöiden loistetta (kuvassa alkuperäinen kirkas valo).

Kuusi on enää koristelua vailla ja siitä kerron kolmannessa osassa: koristelu


Joulukuusi, osa 1. Rakentaminen

Joulukuusen rakentaminen ja pystyssä pitäminen ovat haastavia urakoita. Koska saatavilla ei ollut havuköynnöstä minikoossa, valitsin kuusimateriaaliksi tummanvihreän piippurassin. Piippurassi osoittautui hyvin taipuisaksi ja sen koossa pitäminen hermoja raastavaksi. En suosittele tätä kuusenteko-ohjetta, mutta laitan sen tänne, jotta voitte lukea miten onnistuin. Kuusen rakentamiseen, kynttilöiden tekoon, koristeluun ja kuvaamiseen meni pyöreästi kahdeksan tuntia.


Miksi en suosittele? Koska olen vasta-alkaja, tein varmasti kaiken vaikeimmain kautta. Ainakin se tuntui siltä. Otin mallia Maria Malmströmin Väinölän joulu -kirjasta kuusen rakentamiseen. Ohje vaan ei tunnu toimivan hyvin piippurassin kohdalla (Marian kuusi on tehty havyköynnöksestä) tai sitten tein jotain väärin. Kuusen runkoa olisi pitänyt vahvistaa ennen oksien kiinnittämistä. Nyt rungon taipuisuus vaikeutti kaikkia tulevia rakennus- ja koristeluvaiheita. Kuusen "pystyttäminen" tuntui lähes mahdottomalta. No, nyt se on pystyssä. Vihdoinkin!


Tarvikkeet

Paketti piippurassia 
Sivuleikkurit


1. Aluksi pätkin piippurassin Marian ohjeen mukaan eripituisiksi pätkiksi. Tosin muutama osa meni rakennusvaiheessa sekaisin ja taisi unohtuakin kuusesta. Tarkkuutta!

  • 180 mm 1 kpl
  • 90 mm 8 kpl
  • 85 mm 4 kpl
  • 65 mm 4 kpl
  • 55 mm 17 kpl
  • 45 mm 3 kpl
  • 35 mm 80 kpl
  • 25 mm 2 kpl

2. Sen jälkeen rakensin oksat Marian ohjeen mukaan ja kiinnitin ne kuuseen. Niin kuin jo mainitsin, kuusesta tuli hatara ja vahvistin vartta ensin piippurassilla ja myöhemmin vielä rautalangalla, mutta se kallistuu helposti vieläkin mihin sattuu. Ihan kuin sillä olisi oma tahto. Kun siihen ei koske, niin se pysyy pystyssä helpommin. Mitä siis tein?

3. Rakensin puisista jäätelö- ja kahvitikuista kuusenjalan, mutta se oli aivan liian kevyt. Marian kirjassa on ohje kuusenjalan tekoon mutterista yms., mutta minulla ei ollut tarpeeksi isoa mutteria siihen tarkoitukseen. Niinpä leikkasin pahvista palan, johon tein reiän ja siinä kuusi nyt töröttää. Kuusen runkoa on tuettu muutamalla mutterilla ja kuusi on kiinnittetty pahviin rautalangalla. Pahvin päällystin servetistä leikkaamallani pitsikuviolla, joka hoitaa kuusenmaton virkaa (kuvassa vielä puinen kuusenjalka).



Kuusen rakentamisen ja pystytyksen jälkeen tai oikeastaan kaiken rakentamisen seassa ja välissä tein kuusenkynttilät, joista kerron lisää toisessa osassa: kuusenkynttilät. Kolmannessa osassa: koristelu koristelen kuusen juhlakuntoon.

perjantai 2. joulukuuta 2016

Tonttu-ukot

Kun olen töiltäni ja muilta kiireiltä ehtinyt, olen rakentanut pientä himmeliä heinistä. Työ vaatii äärimmäistä tarkkuutta ja on aikaa vievää. Siksi se on myös ajoittain tylsää. Ajattelinkin piristää itseäni luomalla minitonttuarmeijan. Tonttujen tekoon ei mennyt kauan aikaa ja nuo veitikat saavat ainakin minut hymyilemään. Toivottavasti myös sinut, lukijani.


 

 

Tarvikkeet

Luonnollisen värisiä 6 mm puuhelmiä
Punaisia 8 mm puuhelmiä 
Punaista kangasta (ohut huopa)
Sakset
Yleisliimaa
Musta tussi (erikoisohut, permanent)

  1. Ensin liimasin pikaliimalla luonnollisen värisen puuhelmen kiinni punaiseen helmeen tontun pääksi. 
  2. Tämän jälkeen piirsin tussilla silmät ja suun. 
  3. Sitten leikkasin huovasta ympyröitä halkaisijaltaan noin 2 cm. Apuna piirtämisessä käytin pullonkorkkia. Jaoin ympyrät neljään osaan. 
  4. Syntyneet palaset taittelin ja liimasin kartioiksi, joista tulivat lakit tontuille. 
  5. Lopuksi liimasin lakit tonttujen päähän pikaliimalla. 
Aikaa 12 tonttu-ukon tekemiseen meni noin tunti.





 

Hei, Tonttu-ukot  

 

"Hei, tonttu-ukot hyppikää,
nyt on riemun raikkahin aika!
 
Hei, tonttu-ukot hyppikää,
nyt on riemun raikkahin aika!
 
Hetken kestää elämä
ja sekin synkkä ja ikävä.
 
Hei, tonttu-ukot hyppikää,
nyt on riemun raikkahin aika!"


(Ruotsalainen kansanlaulu, Hej Tomtegubbar)