perjantai 30. joulukuuta 2016

Himmeli

Tein jouluksi pikkuhimmelin heinistä. Siinä testattiin kuinka ne hermot kestää. Pikkusiskoni on kovin ylpeä siitä, miten olen kasvanut henkisesti, kun kykenen tekemään nukkekotikokoisia esineitä hermostumatta ja rikkomatta niitä. Täytyy sanoa, että himmelin kanssa menin äärirajoille ja jouduinkin venyttämään projektia useille viikoille. Työ vaati äärimmäistä tarkkuutta ja ensimmäisen useamman tunnin aherruksen jälkeen silmäni tuntuivat katsovan kieroon. Alunperin ajattelin tehdä himmelistä vielä vähän isomman, mutta aika loppui kesken. Olen siihen kuitenkin hyvin tyytyväinen. En ole koskaan tehnyt edes oikeankokoista himmeliä. No, olen aina nauttinut haasteista. Himmelin mallin otin Maria Malmströmin Väinölän vuosi -kirjasta, mutta lopullisesta versiosta tuli erilainen.


 

Tarvikkeet

Ohuita heiniä
Lankaa
Sakset
Neula

Heinät keräsin eräänä talvisena marraskuun päivänä. Silloin en tiennyt, että heinissäkin on suuria eroja. Keräilin sylillisen erilaisia heiniä, joista kotona sitten valikoin ohuimmat. Heinät olivat ehtineet tummua, eivätkä ne kaikki enää olleet kauniin kullankeltaisia. Tyydyin niihin sen sijaan, että olisin hakenut uusia, koska aika oli kortilla töiden vuoksi.

Marian ohje kehottaa liottamaan heinät ennen leikkaamista, mutta ohitin tämän työvaiheen. Leikkelin heinistä paloja, jotka yhdistin langalla ja solmin yhteen kuvioiksi.

  • 12 kappaletta 2 cm mittaisia heiniä
  • 72 kappaletta 1 cm mittaisia heiniä
  • 60 kappaletta 0,5 cm mittaisia heiniä

Täältä voit katsoa selkeän ohjeen himmelin rakentamiseen Jouluhimmeli pilleistä.


Langaksi valitsin rusehtavan kestävän langan, mutta nyt valitsisin toisin. Himmeli ei tarvitse kovin kestävää lankaa, koska se on kevytrakenteinen. Valitsemani lanka osottautui kovin jäykäksi ja liukkaaksi. Solmujen teko pysyviksi oli haastavaa. Suosittelenkin siis käyttämään ohutta lankaa, joka taipuu hyvin ja jonka saa hyvin solmuun. Langan pujottelin heiniin suurimmaksi osin ilman neulaa, koska neula oli monissa kohdin liian paksu menemään heinän läpi. Tekniikka kysyy kärsivällisyyttä, mutta mahdollistaa hyvin ohuiden heinien käytön.

Onneksi himmelit ovat pitkäikäisiä, niin ei tarvitse tehdä uutta joka jouluksi. Kunhan vaan solmut kestää enkä rusenna himmeliä tai jätä sitä kissani ulottuville.


Kohta vaihtuu vuosi, ilotulitteet valaisevat taivaan ja tinoista ennustetaan tulevaa. Tämän päivän askartelutehtävänäni onkin tehdä pikkuruisia tinakenkiä ja tinakauha. Seuraavassa blogissani kerron vielä miten tein joulukuvaelmani. Sen jälkeen suuntaan katseeni tulevaan vuoteen ja uusiin projekteihin. Suurimpana niistä nukketalon rakentaminen. Nyt jo jännittää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit! <3