keskiviikko 16. elokuuta 2017

Lieden äärellä

Tovihan siinä taas vierähti, mutta nyt on tulevan nukkekotini toinen huonekalu valmis. Tällä kertaa en löytänyt sopivaa ohjetta, vaan jouduin tekemään lähes kaiken erehdysten ja oivallusten kautta. Välillä alkoi tukka harmaantua, kun ei tullut valmista, vaan piti aloittaa alusta. Maalausvaiheessa mikään ei tuntunut oikealta enkä ihan vieläkään ole tyytyväinen lopputulokseen. Jossain kohtaa täytyy kuitenkin osata irroittautua ja päättää, että on aika siirtyä eteenpäin.

Alunperin lähdin tekemään liettä Vivienne Boultonin Nukkekotikirjasta poimimani ohjeen pohjalta, mutta ohje osoittautui jo sangen alkuvaiheessa epäkäytännölliseksi. Ohje oli viktoriaaniseen lieteen, joka oli auttamattomasti liian suuri pikkuiseen keittiööni. Ensin lähdin pienentämään ohjeen mukaista liettä, mutta lopulta totesin, ettei kyseinen ohje taivu haluamakseni.

Niinpä katselin Pinterestistä minkälaisia liesiä sieltä löytyisi ja löysinkin muutaman kivan, mutta en niille teko-ohjetta. Niinpä tein kaiken lopulta itse. Koska liesi eli tekovaiheessa koko ajan ja muutti muotoaan niin usein, ei minulla ole malleja antaa tällä kertaa. Kerron kuitenkin miten lieden rakensin.

Lieden teko

Liesi on tehty elintarvikepakkausten pahvista ja maalattu akryylimaaleilla. Halusin aukeavan uuniluukun ja sitä varten leikkasin mattoveitsellä lieden etupaneeliin reiän. Uuniluukkuun halusin ikkunan. Lasi on pakkausmuovia ja saranat on tehty satiininauhasta. Uunin sisälle tein tulitikuista kannattimet uunipellille. Muut lieden luukut eivät aukea.

Vesisäiliöön halusin tehdä hanan. Se on tehty kakkukynttilän jalasta ja taivutettu muotoonsa. Kuumensin jalkaa hellalla ja taivutin sitä tiskipöydän metallia vasten. Vesisäiliön kannen kahva on taiteltu kartongista. Lieden levyt ovat prikkoja, kahvat ovat cocktailtikuista, nupit ja lämmönsäätimet ovat helmiä ja pyyheteline on pumpulipuikon pätkä. Seinän koristesydämet on tehty kuvioleikkurilla.




Haastavinta lieden teossa oli saada se kasaan. Tuntui, että koko ajan tulee eteen asioita, joita ei ole osannut aiemmin ottaa huomioon ja homma meni sitä myöten vaikeaksi. Toisaalta kokeilemalla, virheitä tekemällä ja niistä oppimalla kehittyy parhaiten. Toiseksi haastavinta oli maalaus, jossa kehityn myös koko ajan, mutta tuskallisen hitaasti. Kivointa oli, että sain lieden tehtyä ja se on (lähes) sellainen kuin halusinkin.


Seuraavaksi on vuorossa vielä tiskiallas ja pienoishuoneen kasaus. Sitten siirryn taas hetkeksi pikkuesineisiin huonekalujen sijaan. Ajattelin puuhastella astioiden parissa. Kuten kuvasta näkyy tämänhetkinen astiatilanne on määrältään heikko ja laadultaan sekalainen. Täytyyhän uuteen kotiin saada uusia astioitakin.


torstai 10. elokuuta 2017

Keittiökaappi

Sormeni syyhyäisivät päästä rakentamaan sitä nukkekotia, josta olen jo kohta jauhanut vuoden ajan. Asian laita on nyt kuitenkin niin, että olen pian muuttamassa uuteen osoitteeseen ja ajattelin odottaa vielä hetken ennen kuin aloitan projektin. Sitten ei tarvitse siirrellä puolivalmista taloa, vaan se saa olla rauhassa valmistumiseensa asti. Suunnitelmani sen suhteen ovat kuitenkin edenneet ja tiedän nyt minkälaista taloa lähden rakentamaan. Koska minulla ei ole aiempaa kokemusta mokomasta, ajattelin aloittaa tekemällä pienoishuoneet kaikista nukketaloni huoneista. En ole aiemmin tehnyt edes pienoishuonetta, joten siitä on varmasti hyvä aloittaa.

Pienoishuoneiden kautta hahmotan paremmin minkäkokoisia huonekaluja nukketalon huoneisiin mahtuu ja millainen värimaailma miellyttää silmääni. Kokeilen pienoishuoneisiin myös ensimmäistä kertaa muun muassa tapetointia ja panelointia sekä lattian tekoa. Näin suurimmat virheet tulee tehtyä pahvilaatikkoon eikä tulevaan nukketalooni.

Olenkin jo aloittanut keittiön suunnittelun ja tein sinne yhden huonekalunkin jo valmiiksi. Löysin aiemmin Vivienne Boultonin Nukkekotikirjasta ohjeita, jotka otin talteen. Poimin niistä keittiökaapin ohjeen. Ohjeen mukainen keittiökaappi on viktoriaaninen. Kavensin ja muokkasin kaavoja, jotta kaappi sopii paremiin tulevaan kesähuvilaani. Se sijoittuu myöhäisemmälle kuin viktoriaaniselle ajalle eikä oikeastaan tarkalleen millekään ajanjaksolle paitsi, että siitä ei tule moderni.

Keittiökaappi

Tämä keittiökaappi oli nopea ja vaivaton tehdä. Elintarvikepakkausten pahvi on haastava materiaali, koska se sattaa taittua ja kostuessaan vääntyä. Siitä saa kuitenkin helposti ja edullisesti kivoja huonekaluja.

Tarvikkeet

Vahvaa pahvia
Ohuempaa pahvia takaseinäksi ja koristelistaksi
Sakset
Paperiveitsi
Liimaa
Pohjamaalia
Akryylimaalia 
Sivellin
Cocktailtikkuja
Pitsiä
2 helmeä
(Kuvioleikkuri) 


Piirrä kaavat mittojen mukaan pahville ja leikkaa ne irti saksilla / paperiveitsellä. Tee koristelista mieleiseksesi esimerkiksi leikkaamalla siihen jokin kuvio paperiveitsellä tai tekemällä kuvioita kuvioleikkurilla. Liimaa osat yhteen. Itse liimasin ensin yhden sivun kiinni takaseinään ja sen jälkeen hyllyt, pohjan ja hyllytason ja lopuksi toisen sivuseinän. Sitten liimasin koristelistan, laatikot ja alalistan.


Maalaa kaappi pohjamaalilla (Gesso) muutamaan kertaan ja sitten akryylimaaleilla haluamasi väriseksi. Jos pahvissa on voimakasta väriä se saattaa kuultaa vaalean värin läpi. Maalaa silloin useampi ohut kerros pohjamaalia ja akryylimaalia. Voit maalata osat myös yksitellen ennen kaapin kokoamista. Koristelistan kukkakuvion taakse liimasin violettia kartonkia tuomaan väriä. Kukan voi myös maalata.

Lyhennä tarvittaessa cocktailtikut sopivan mittaisiksi ja maalaa mieleiselläsi värillä ja liimaa sitten paikalleen. Liimaa pitsi hyllyjen reunaan ja helmet laatikoiden vetimiksi. Maalaa helmet vastaamaan kaapin värejä. Voit myös halutessasi täyttää reiät maalilla, jotta ne eivät näy niin selvästi.


Lopuksi täytä hyllyt ihanilla astioilla ja muilla tavaroilla. Itselläni ei sellaisia vielä ole tarpeeksi, mutta nyt on ainakin kaappi, kunhan niitä alkaa syntyä lisää. Seuraava ovat vuorossa liesi ja tiskiallas keittiöön sekä pienoishuoneen kasaus.

torstai 27. heinäkuuta 2017

Emalikannuja

Hullaannuin "emaliin" ja tein sankojen lisäksi kannuja. Materiaalina käytin tällä kertaa kartonkia, koska se on pahvia ohuempaa ja halusin kannuista hieman sirompia kuin mitä tekemäni emalisangot olivat. Kartonki toimi hyvin. Tällä kertaa en löytänyt kannuille valmista mallia, vaan pääsin kehittelemään sen itse. Olen matematiikassa, ja geometriahan on myös matematiikkaa, aivan surkea ja niinpä sain kulutettua muutaman tunnin, kun piirtelin harpilla sopivia ympyröitä, joista leikata kannun malli. Lopulta onnistuin tekemään mallista sellaisen kuin halusin eli hieman kapeamman kuin tämä aivan ihana Marliesin kannu.


Käytin Marliesin ohjetta ja Pinterestistä bongaamaani ohjetta apuna kannujen teossa. Marliesin ohjeessa kannun pohjaa ei loveta, vaan kannu liimataan paperille / kartongille ja leikataan irti. Tämä toimi hyvin ja näin säästyy myös aikaa.

Tällä kertaa kokeilin myös miten tussi toimii kannujen mustien reunojen värjäämiseen ja hyvinhän se toimi. Halusin kannuihin ohuet reunat ja siveltimellä olen melkoinen suttaaja. Tussilla pystyy myös suttaamaan ja väri saattaa levitä sormissa ennen kuin se kuivuu. Onneksi näiden emalikannujen kanssa jäljen ei tarvitse olla ihan viimeisen päälle siisti. Kannut on maalattu akryyliväreillä ja lakattu, niin kuin sangotkin.

Alkukesästä ihastelin seuraamieni nukkekotibloggaajien luonnonkukkakuvia, niin pitihän minun tehdä sitten omakin. Aika suloisiltahan nuo kannut näyttävät, kun niissä on aitoja, kauniita kukkia. Kannuja tulen varmasti tekemään jatkossa lisääkin, niin monenlaisia olen nähnyt ja haluan kokeilla niitä kaikkia, mutta seuraavaksi kokeilen jotain aivan muuta.


Lopuksi vielä asetelmakuva, joka löytyy hieman eri tavoin muokattuna myös Nukkekodin Lumon Instagram -profiilista. Tervetuloa seuraajakseni myös Instagramiin!


torstai 13. heinäkuuta 2017

Emalisangot

Viime päivinä on tullut vietettyä kunnioitettavasti aikaa Pinterestin ihanassa ja ihmeellisessä maailmassa. Suunnitelmat nukketalon suhteen ovat edenneet ja kuva siitä millaisen talon haluan rakentaa alkaa muodostua. Ehtiihän siinä samalla, kun keräilee inspiraatiokuvia, katsella paljon muutakin ja omille tauluilleni onkin alkanut kertyä jos jonkinlaista ohjetta ja ideaa. Poimin sieltä tällä kertaa ohjeen emalisangon tekoon. Ohje ei ollutkaan täydellinen enkä löytänyt alkuperäistä netistä, mutta sovelsin sitä tapani mukaan. Mitat sankoihin otin alkuperäisestä Elena Nikitan kuvasta.



 Emalisanko

Kuva 1. Elena Nikita, Pinterest

 

Tarvikkeet

Lyijykynä
Harppi
Viivotin

Pahvia
Lankaa
Sakset
Askarteluliimaa
Piikki 

Pohjamaalia
Akryylimaalia
Sivellin
Lakkaa

 Rautalankaa
Sivuleikkurit
Pihdit
Helmiä


1. Sanko

Piirrä sangon malli ja leikkaa osat pahvista kuvan 1. mittojen mukaan. Ennen sangon liimaamista pehmitä pahvia hieman vetämällä sitä sormiesi välissä kevyesti taitellen molempiin suuntiin. Näin pahviin ei synny niin helposti murtumia ja sitä on helpompi muokata. Piirrä sangon kapeamman pään avulla ympyrä ja sen ympärille noin 0,5 cm isompi ympyrä ja leikkaa se irti pahvista. Lovita pohjan ulkoreuna ja liimaa se suppiloon niin, että lovet jäävät sisäpuolelle. Liimaa kahvan osat sankoon nyt tai myöhemmin, kun olet kiertänyt langan sangon ympärille.

Valitsemani lanka on melko paksua. Siromman vaikutelman luomiseksi suosittelen käyttämään ohuempaa lankaa. Levitä liimaa sangon yläreunaan ja kierrä lanka sangon ympärille. Leikkaa lanka katki saksilla. Voit laittaa lankaa myös alareunaan sekä hieman yläreunan alapuolelle, ei ihan keskelle sankoa. Jos et vielä liimannut pikkuosia, joihin kahva kiinnittyy, tee se tässä vaiheessa.

Lopuksi maalaa sanko. Käytin pohjamaalina Gessoa, jonka jälkeen maalasin sangot akryylimaalein. Lisäsin mustaa väriä sangon yläreunaan ja tuomaan sankoihin kulumisen jälkiä.



 

2. Kahvat 

Tee piikillä reiät paloihin, johon sangon kahva kiinnittyy. Leikkaa sivuleikkureilla rautalangasta noin 8 cm mittainen kappale ja pujota siihen helmi kahvaksi. Käytin lasihelmiä, mutta alkuperäisessä ohjeessa on käytetty puuhelmiä. Pujota rautalangan päät tekemiisi reikiin ja taita silmukaksi pihdeillä (tai kynsillä). Älä purista liian tiukaksi silmukaksi, jotta kahva pääsee liikkumaan.

 

3. Viimeistely

Viimeistelin sangon lakkaamalla sen kiiltävällä Decoupage-lakalla. Sankojen teko oli kivaa puuhaa. Näistä sangoista ei tullut ihan sellaisia kuin olin mielessäni ensin kuvitellut, mutta olen lopputulokseen tyytyväinen. Sangot ovat siitäkin kiva miniesine, että niitä voi käyttää kaikenlaisiina asetelmiin. Aion jatkaa valisemallani linjalla ja seuraavaksi loihdin jotain muuta "emalista".

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Iloisia nukkekotiuutisia

Olen saanut haalittua kokoon sopivasti materiaaleja ensimmäistä nukkekotiani varten. Viimeisin "löytöni" oli vanerilevy naapurin häkkivarastossa. Lieneekö vanha sängyn pohja vai kaapin seinä, mutta vaneri on hyvässä kunnossa. Laitoin naapurille viestiä, että voisin maksaa vanerilevystä viisi euroa ja sillä summalla se vaihtoi omistajaa. Olen onnellinen!

Aiemmin löysin roskalavalta kovalevyä nukketalon sisäseiniksi ja laminaattilevyjä, joita voisi käyttää lattiana sekä kontaktimuovia kirpputorilta, joka muistuttaa tummaa lautalattiaa. Minulla on myös mahtava kasa erilaisia skräppipapereita ja tapettia nukketalon seiniin. Eiköhän näillä pääse alkuun. Sormet syyhyää jo päästä kokeilemaan, mitä kaikkea saan aikaan.

Ihan sellaista nukkekotia en ajatellut nyt tehdä mistä blogin alussa haaveilin. Mietin, että voisin aloittaa jollain helpommalla ja tehdä "harjoitustalon". En ole koskaan rakentanut mitään, niin ehkä on parempi tehdä ne suurimmat virheet sellaiseen taloon, joka ei vielä ole se unelmien nukkekoti. Samalla voin kokeilla eri asioita, jotka eivät ole sidottuja mihinkään aikakauteen tai tyylisuuntaukseen. Annan luovuuteni kukkia ja katsotaan mitä siitä syntyy.

Ihastelin taas nukkekoteja Pinterestissä ja sain taas paljon ideoita. Alla aiemmin löytämäni kuva yhdestä nukkekotiratkaisusta. Pidän talossa siitä, että portaat on sijoitettu talon keskelle ja huoneissa on paljon yksityiskohtia. Tyyli on hieman raskas makuuni. Ajattelin, että myös oma ensimmäinen nukketaloni voisi olla kaksikerroksinen, mutta todennäköisesti lisään siihen ainakin ullakon ja ehkä kellarin sekä tornin sivulle.

Jatkossa kirjoitan todennäköisesti nukketaloprojektista erillistä blogia. Laitan linkin uuteen blogiin, jos päädyn sellaisen luomaan.

Kuva: Small Stories: At Home in a Dolls' House

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Pupukoppi

Sain idean rakentaa pupukoppi, kun näin sipulipussin. Minulla ei koskaan ole ollut pupua enkä ole tuntenut niitä kohtaan mitään erityistä kiinnostusta. Ovathan ne söpöjä, pehmoisia ja vähän hassujakin, mutta olen enemmän kissaihmisiä. Kuitenkin halusin toteuttaa ideani pupukopista. Ensin sen oli tarkoitus valmistua pääsiäiseksi. Pääsiäinen kuitenkin yllätti minut kuin noita luudallaan yhtäkkiä syöksähtäen ja hups nopeasti ilmaan kadoten. No, sitten minulla ei ylättäen enää ollutkaan aikataulua pupukopille. Rakentelin sitä rauhassa samalla, kun tein esineitä myyntiin Lahden Miniatyyrimarkkinoille.

No, nyt koppi on vihdoin valmis ja sille on löytynyt kotikin. Sattumalta, toistemme aikeista tietämättä, ystäväni oli alkanut kerätä Schleichin pupufiguureja samoihin aikoihin, kun minä aloin suunnitella pupukopin rakentamista. Ystäväni puput pääsevät pian viettämään lokoisia päiviä uuteen kotiin!

 

Pupukopin rakentaminen

 

Vaihe 1. Kehikko

Pupukopin rakentamiseen käytin ilotulitetikkuja, hattaratikkuja, munakennoa, sipuliverkkoa, pahvia, kapeita lastoja (lolly sticks) ja leveitä lastoja bambutabletista, jolla korvasin alunperin suunnittelemani pahvin seinämateriaalina.

Ensin piirsin ruutukuvioiselle paperille hahmotelman pupukopista. Mittasuhteiden määrittämiseen käytin apuna Schleichin pupufiguuria, joka on suunnilleen 1/12 kokoa. Sitten sahasin ja leikkasin palat piirtämäni hahmotelman mittojen mukaan.

 

Seinät

Seinät on tehty ilotulitetikuista, sipulipussista ja seinälaudat bambulastoista.

6 x 5 cm vaakarimaa
4 x 11 cm vaakarimaa
 2 x 5,5 cm pystyrimaa
4 x 7 cm pystyrimaa
  8 x 6,5 cm seinälautaa
  1 x 5 cm tukirima


Kun kaikki rimat oli sahattu, hioin ne puhtaiksi ja sileiksi ja liimasin askarteluliimalla kehikoksi. Sipulipussin leikkasin silmämääräisesti sopivaksi ja  värjäsin hopean väriseksi akryylimaalilla ja tussilla. Liimasin sipulipussin reunat askarteluliimalla seinärimojen ja kapean puulastan väliin kehikon sisäpuolelle.

 

Vaihe 2. Katto

Pupukopin katon tein kahdesta pahvin palasta, hattararikuista ja muutamasta bambulastoista. Tarkkoja mittoja minulla ei ollut, vaan rakensin katon silmämääräisesti.

Katto

1 x 15,5 cm kurkihirsi
2 x 11,5 cm vaakarimaa
4 x 4,5 cm tukirimaa
2 x 3 eri kokoista seinäpalaa
2 x 14 cm kattopalaa


Päällystin katon munakennoista leikkaamillani paloilla, jotta katto muistuttaisi paanukattoa. Katon päätyihin tein laudoituksen kolmesta erikokoisesta bambulastan palasta. Ennen katon kiinnittämistä kehikkoon jouduin lisäämään puulastat kehikon ja katon väliin, jotta saatoin liimata katon tukevasti paikalleen. Liimasin katon paikalleen askarteluliimalla. Olen lopputulokseen tyytyväinen, mutta katto voisi myös olla hieman matalampi.

Vaihe 3. Ovi

Ovi on tehty hattaratikuista ja sipuliverkosta ja haka rautalangasta.

 Ovi

2 x 5 cm vaakarimaa
 2 x 5,5 cm pystyrimaa

Oven kulmat leikkasin jiirisaksilla 45 asteen kulmaan ja liimasin suorakaiteeksi, jonka kiinnitin kahdella kangaspalalla kopin seinärimaan kiinni. Haan väänsin rautalangasta pihtien ja pinsettien avulla. Tein piikillä reiät karmeihin ja liimasin osat kontaktiliimalla.

Vaihe 4. Loppusilaus

En tiedä onko sillä merkitystä missä vaiheessa maalaus suoritetaan. Itse maalasin sekä kehikon että katon pohjamaalilla (Gesso) ennen kuin liitin ne yhteen. Varsinaisen maalauksen tein valmiiseen pupukoppiin. Kehikko on maalattu valkoisella akryylimaalilla ja katto ruskealla temperamaalilla. Hioin ja viilasin maalipintaa paikoittain kuluneen näköiseksi. Katonharjalle liimasin kontaktiliimalla vielä metallisen koristelistan, joka on tehty Koskenlaskijajuustosta talteenotetusta ja puhdistetusta suojakääreestä. Lopuksi tein pupukopille alustan pahvista, jonka maalasin vihreäksi.


Pupukoppia oli kiva rakennella eikä se ollut kovin vaikea valmistaa. Haastavinta tuntuu aina olevan maalaaminen, mutta kai siinäkin voi kehittyä. Tämä oli tähän asti kookkain miniesineeni, vaikkei työläin. Seuraavaksi siirryn taas vähän pienempiin projekteihin.


Lainapuput pääsivät jo kokeilemaan uutta koppiaan.


Pupumaisen hyvää kesää kaikille!

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Lahden Miniatyyrimarkkinat

Päijät-Hämeen Nukkekotiharrastajat Ry:n järjestämät Lahden Miniatyyrimarkkinat pidettiin tänä vuonna jo yhdettätoista kertaa. Ne järjestettiin Lotilan koululla. Minulle, ensikertalaiselle, jäi markkinoista loistava fiilis. Paikalla oli runsas joukko myyjiä ja monipuolisesti nukkekotiaiheisia tuotteita, materiaaleja, nukkeja ja paljon muuta. Väkeä markkinoilla kävi mukavasti, vaikka en tarkkaa kävijämäärää tiedäkään. Välillä salissa oli säpinää ihan tungokseen asti. Minulla ei ollut tätä ennen kovinkaan paljon kokemusta myyjänä toimimisesta markkinoilla, mutta kaikki meni hyvin ja tapahtuman järjestelyt toimivat mielestäni erinomaisesti. Kiitos järjestäjille hyvistä markkinoista!


Lahden Miniatyyrimarkkinoilla oli ensimmäisen kerran koskaan myynnissä itsetekemiäni miniesineitä. En ole myynyt muutakaan itsetekemääni koskaan. Minua jännitti etukäteen miten tuotteeni myisivät enkä laittanut myyntitavoitteita kovin korkealle. Olenhan kuitenkin vasta-alkaja tällä saralla. Toivoin saavani pöytävuokran verran tuottoja. Tavoite tuli saavutettua ja jopa ylitettyä reippaasti.


Useissa markkinapöydissä kävi kova kuhina pitkin päivää, mutta iltapäivän viimeinen tunti oli hiljainen. Näin tapahtuu ymmärtääkseni yleensä kaikissa tapahtumissa. Omaankin pöytääni riitti asiakkaita, niin pieniä nukkekotiharrastajia kuin isompia alan konkareitakin. Minut myös toivotettiin ystävällisesti tervetulleeksi joukkoon ja kutsuttiin kerhoiltoihin. Ne ovatkin minulta jääneet kaiken muun tohinan keskellä käymättä ja tämä seikka tulee pian korjata! Juttelin myös muutaman nukkekotiharrastajan kanssa ja sain hyviä vinkkejä askarteluun! Haluankin tässä yhteydessä kiittää pöytäni asiakkaita ja kaikkia tapaamiani ihania ihmisiä. Teitte Lahden Miniatyyrimarkkinoista minulle ikimuistoiset!

Pöydässäni oli jonkin verran erilaisia tuotteita myynnissä. Minun oli vaikea etukäteen arvioida mitä ja kuinka paljon valmistaisin, koska kokemusta minulla ei tätä ennen siis ollut käytännössä yhtään. Ajattelin lähteä kokeilemaan joillakin tuotteilla ja tein niistä pieniä eriä. Osa tuotteistani loppui kesken ja osa ei näyttänyt asiakkaita innostavan, mutta näin se varmasti on aina. Sain kuitenkin hyvää kokemusta ja sen verran hyvin tuotteitani meni kaupaksi, että aion jatkossakin valmistaa niitä myyntiin. Ajan kanssa tuotevalikoimani ja volyymi kasvavat ja erikoistun ehkä enemmän jonkun tyyppisiin tuotteisiin. Vielä en ole tarpeeksi kokenut miniatyristi, jotta tietäisin minkälaisia tuotteita minun kannattaisi valmistaa tai missä olen erityisen hyvä. Aika näyttää ja harjoitus tekee mestarin! Lisäksi pöydässäni oli myynnissä sekalainen kokoelma esineitä ja materiaaleja, joita en tarvinnut ja jotka halusin saada nurkistani pois.


Miniatyyrimarkkinoiden yhteydessä oli Kellari-pienoishuonekilpailu ja voittajien julkistaminen. Tässä kellareiden kolme parasta, jotka ovat mielestäni upeita ja kaksi muuta suosikkiani.

Ensimmäiseksi sijoittunut Aila Jeskasen ja Minna Mäkisen kellari.

Toiseksi sijoittunut Anita Björnin kellari.
Kolmanneksi sijoittunut Tuula Nokkosen kellari.

Riitta Niemistön kellari.

Minna Luukkasen kellari.

Lahden Miniatyyrimarkkinat olivat mieluisa kokemus ja ansaitsin hieman rahaakin. En kuitenkaan olisi onnistunut näin hyvin ilman miesystäväni apua, tukea ja kannustusta. Hän tsemppaa minua, kun en oikein jaksa uskoa itseeni ja kannustaa jatkamaan. Mieheni toimi kuskinani markkinapaikalle. Hänen innokkuutensa saa minut innostumaan ja hän myös toppuuttelee silloin, kun itseltäni meinaa karata mopo käsistä. Kiitos upealle miehelleni! <3

Seuraavaksi paneudun viimeistelemään pupukopin, jota olen valmistanut kaiken muun ohessa ja palailen Maria Malmstömin ohjeiden pariin katsomaan, josko Väinölän vuosi -kirjasta löytyisi vielä jotain ihanaa askarreltavaa. Ja löytyyhän sieltä!

Markkinoilla bongattu ihana pienoishuone.