Sukset ja sauvat

Nyt on ensimmäiset laskiaissunnuntain kohtauksen esineet saatu valmiiksi ja kuvattua. Esittelyssä ovat nyt vanhan ajan tyyliin tehdyt sukset ja sauvat, joita varten etsin taustatietoa ja kuvia. Minulla oli mielikuva siitä, millaiset sukset haluaisin tehdä, mutta en ollut varma kuinka todenmukainen mielikuvani on ja sijoittuuko se aikaan, jonne haluan nukkekotimaailmani sijoittaa.

Löysin suksimallin, joka on juuri sellainen kuin etukäteen ajattelin. Sukset lienevät 1900-luvun alkupuolelta.

Lähde: Naantalin museo, Tammikuun esine 2016

Vanhat sukset olivat usein takapainoisia ja lyhyempiä kuin nykysukset ja vielä vanhemmat jopa eriparia. Koska en pyri jäljentämään historiaa (en edes kykene siihen) täydellisesti, niin tein suksista pidemmät saadakseni niistä virtaviivaisemmat.

Halusin myös selvittää minkäkokoiset suksien ja sauvojen tulisi olla nukkekotiväkeä ajatellen. Erään suksia ja sauvoja käsityönä valmistavan yrityksen sivuilta löysin mitat, joiden mukaan tein nukkekotikokoiset hiihtimet. Myös suksia myyvien yritysten sivuilta löytyy hyvin mittoja eripituisille suksille.

Sukset ja sauvat oli mielestäni miellyttävä ja suhteellisen helppo valmistaa, vaikka työtähän ne vaativat.

 

Sukset

Katsoin vinkkiä suksien tekoon Maria Malmströmin Väinölän vuosi -kirjasta. Marian sukset ovat kuitenkin uudempaa mallia ja lasten kokoa, joten jouduin soveltamaan ohjetta. Tein suksia kahta eri kokoa. Pidemmät sukset on tarkoitettu pitkälle miesnukelle ja ne ovat 17,5 cm pitkät (210 cm oikeankokoisina) ja lyhyemmät ovat normaalipituiselle naisnukelle. Ne ovat 15 cm pitkät (180 cm).

Tarvikkeet

Puulastoja, koivua, 20 cm x 2,5 cm (askarteluliikkeestä, Lolly sticks)

Mattoveitsi

Kaarevareunainen huonekalu

Vati ja vettä

Maalarinteippiä

Viila / hiomapaperia

Nahkaa

Sakset 

Yleisliimaa

Pohjamaalia esim. Gesso

Akryylimaalia (ruskea ja musta)

Askarteluvernissaa

Siveltimiä

1. Ensin leikkasin mattoveitsellä puulastan pyöreät päät pois, jonka jälkeen halkaisin lastan kahtia. Sitten laitoin suksiaihiot likoamaan noin tunnin ajaksi, kunnes ne olivat taipuisia. Tämän jälkeen kiinnitin ne maalarinteipillä jakkaran kaarevaan reunaan, taivuttaakseni suksien kärjet. Jätin sukset paikalleen noin vuorokaudeksi, kunnes ne olivat kuivuneet.

2. Seuraavaksi vuolin suksien kärjet mattoveitsellä teräviksi ja hioin ne tasaisiksi viilalla.

3. Maalasin sukset ensin valkoisella pohjamaalilla ja sen jälkeen tummanruskealla akryylimaalilla. Annoin suksien kuivua, jonka jälkeen sivelin niiden pintaan vielä askarteluvernissaa saadakseni ne kiiltäviksi kuin ne olisi juuri tervattu.

4. Leikkasin nahasta noin 3 cm (naisten sukset) ja 3,5 cm (miesten sukset) pituiset suorakaiteen muotoiset palat kohtiin, joihin jalat laitetaan (päläkset), sekä noin 2 cm pitkät kapeammat suikaleet, joista tein siteet eli mäystimet suksiin. Liimasin palat kiinni suksiin yleisliimalla niin, että siteiden päät jäivät jalan alle tulevan kappaleen alle.

Sauvat

Sauvojen tekoon katsoin myös mallia Väinölän vuosi -kirjasta, mutta tein muutoksia ohjeeseen, koska halusin käyttää nahkaa suksissa. Sauvojakin tein kahta eri kokoa. Isommat sauvat ovat 11 cm (132 cm) ja lyhyemmät 9 cm (108 cm). Sauvat saattoivat jäädä hieman liian lyhyiksi, kun minulla ei ollut testinukkea, jolla tarkistaa mitat.

Tarvikkeet

Grillitikkuja

Nahkaa ja nahkanyöriä

Sakset

Piikki

Lyijykynä

Polymeerimassaa (Fimo soft valkoinen)

Viila / hiomapaperia
Yleis- ja pikaliimaa

Akryylimaalia (ruskea)

Akryylimaalia tai tussi (hopea)
Askarteluvernissaa

Musta ohutkärkinen tussi (permanent)

1. Ensin katkaisin grillitikut sopivan mittaisiksi niin, että niiden toiseen päähän jäi terävä kärki. Sitten hioin tikut ja sivelin niihin askarteluvernissaa (ei välttämätöntä). Kärjet maalasin hopeiksi.

2. Levitin tikkujen yläpäihän yleisliimaa, jonka jälkeen kieputin niihin nahkanyöriä kädensijoiksi sekä tein hihnalenkit. Aloitin kieputuksen tekemällä lenkin ja jatkoin nyörin kieputtamista alaspäin tikkua. Leikkasin nyörin pään vinoksi ja liimasin kiinni tikkuun.

3. Tein sommat polymeerimassasta. Muotoilin massasta kaksi noin millimetrin paksuista rinkulaa. Halkaisijaltaan rinkulat ovat noin 1 cm. Valmiit rinkulat maalasin ruskeiksi.

4. Leikkasin nahasta kaksi 3 cm x 3 cm kokoista neliötä, jotka leikkasin vielä plusmerkin muotoisiksi. Sitten tein piikillä paloihin reiät, joita suurensin tikun terävällä päällä niin, että noin puoli senttiä tikkua jäisi somman alapuolelle sauvan kärjeksi. Tämän jälkeen kavensin sakaroita sirommiksi varoen, ettei reikä repeäisi.

Taivutin ja liimasin sakaroiden päät rinkulan alapuolelle pikaliimalla. Tämän jälkeen pujotin sommat sauvoihin ja laiton varsiin heti sompien alapuolelle vähän pikaliimaa, jotta ne pysyisivät paikoillaan.

5. Lopuksi piirsin ohuella mustalla tussilla sauvan kärjen reunan.

Vinkki! Nahkaa saa esimerkiksi vanhoista kukkaroista, joita löytää helposti kirpputoreilta.

 

Samalla, kun valmistin suksia ja sauvoja, rakensin muun muassa lyhtyä ja tein erilaisia massatöitä, joten päivityksiä niiden tiimoilta alkaa tulla lähiaikoina, mikä on hyvä, koska laskiaissunnuntaihin ei ole enää kovin pitkä aika. Vielä riittää kuitenkin tekemistä! Ystävänpäiväkin lähestyy kovaa vauhtia ja myös siihen liittyviä esineitä olen aikeissa valmistaa, tosin vähemmän ja muutama alkaa jo olla valmiskin.

Kirpputoriaarteet

Askartelujen lomassa tuli tehtyä taas visiitti paikallisille kirpputoreille. Tosin kolme ja puoli tuntia ei riittänyt kaikkien läpikäyntiin, mutta ostoksia löytyi senkin edestä. Teemalla "materiaaleja varastoon ja löytöjä" mentiin tällä kertaa ja jonkin verran materiaaliostot näyttivät painottuvan kankaisiin, mikä on käyttämättömänä seisseelle ompelukoneelleni iloinen uutinen, mutta olemattomille ompelutaidoilleni uusi haaste. Olen tosin lukenut, että esimerkiksi tyynyjä voi helposti tehdä myös liimaamalla, ja sitä aion ainakin kokeilla.

Paljon olisi kaikkea, mitä haluaisin kokeilla ja tehdä, mutta aika työläitä ovat nämä miniprojektitkin. Kun ei ole kokemuksen tuomaa rutiinia ja ripeyttä ja työ etenee oivallusten ja erehdysten polkua, niin tahtikin on sen mukainen. Löysin kirpputorilta suksisauvamateriaalit ja nahkaa suksiinkin, niin eiköhän ainakin hiihtimet ala pian valmistua "käyttövalmiiksi".

Ensimmäisessä kuvassa on tekemäni "löydöt":

• pikkuisia pitsiliinoja pöytäliinoiksi ja matoiksi
• värikkäitä lasinalusia matoiksi esimerkiksi vessaan ja kuistille
• söpö kehto ja pikkunalle vauvalle
• nukkuva koira
• elefanttikoru patsaaksi
• korurasioita tuunattavaksi arkuiksi

 

Toisessa kuvassa taas ostamani materiaalit ja työvälineet:

• nenäliinoja, tabletteja ja pöytäliinoja 
• helmiä
• kangas- ja pitsinauhoja
• nahkakukkaroita
• kaulakoruja, joista saa narua ja riipuksista koristeita
• muovioliivien lehdistä saa viherkasveja ja oliiveista ilmapalloja
• kakkukynttilöitä
• kaksi kultaista metallirengasta esim. peilin kehyksiksi
• kynttilämansetin osa viherkasvin lehdiksi 
• siveltimiä, viiloja ja puristimia

Grillitikut jäivät pois kuvasta.

 

Hiljaa hyvä tulee, tavataan sanoa, niin eiköhän projektini pikkuhiljaa etene. Materiaaleja on ainakin kertynyt jos jonkinlaiseen hankkeeseen. Tärkeintä minulle tässä harrastuksessa on kuitenkin näpertelyn tuomat haasteet ja onnistumisen ilo. Valmista työtä on kiva näyttää muille ja pieni ylpeys siinä aina nousee, kun tekemäänsä esinettä muille esittelee.

Hajuvesipulloja lasihelmistä

Eilen, kun tulin töistä kotiin olin niin väsynyt, että olisin voinut nukkua päiväunet. En kuitenkaan nukkunut, mutta yhdeksän aikaan päätin mennä nukkumaan. Hetken aikaa luin ja pyörin sängyssä, kun en saanut unta. Luin lisää ja koetin taas nukkua, kunnes totesin sen toivottomaksi. Niinpä päätin nousta askartelemaan.

Keskellä yötä valmistin sitten sarjan hajuvesipulloja helmistä. Tuloksena oli 21 pikkupulloa, joista yksi oli hajonnut liimauksistaan yön aikana ja kaksi muuta piti hylätä, koska ne eivät pysynyneet kunnolla pystyssä.

Nyt on sormenpäissä liimakerros ja karanneita helmiä viruu ympäri asuntoa. Muutaman kerran meinasivat hermot mennä näprätessä, kun helmiä sinkoili sinne tänne ja liima tarttui joka paikkaan, mutta aika nättejä niistä tuli, vai mitä?

Tänään onkin sitten tarkoitus paneutua laskiaissunnuntain kohtauksen ensimmäisiin esineisiin suksiin ja lyhtyyn! Sukset on olleet taivutuksessa, jotta kärjistä tulisi kaarevat. Jännittävää nähdä, miten se on onnistunut.

Piirrustelua ja uusia työkaluja

Nyt, kun työni nykyisessä työpaikkassani lähentelee loppuaan, minulla on aikaa enenevissä määrin uudelle harrastukselleni, joka on kyllä lumonnut minut kokonaan. Suunnitelmissani on töiden päätyttyä selvittää, josko harrastuksesta voisi tehdä itselleen työn. Koska olen vasta niin alussa, ei minulla ole kunnon käsitystä miten lähteä eteenpäin. Etenen siis askel askeleelta. Teen ensin suunnitelmat ja sitten minun pitää uskaltaa tarttua toimeen. Jos näyttää siltä, että rahkeet eivät riitä, niin etsin töitä omalta alaltani tai opiskelen lisää.

Haluaisin kartuttaa kokemustani miniesineiden teossa, jotta voisin tehdä jotain myyntiinkin. Ja tietysti rakentaa itselleni talon sekä tehdä sinne asukkaat. Niin paljon tehtävää, mutta myös niin ihanaa, kun voi suunnitella kaikkea kivaa!

Nyt minulla on suunnitteilla laskiaissunnuntain kohtaus, jota varten piirsin ja väritin kuvan. Tarkoituksenani on harjoitella valmistamaan kaikkia kuvan esineitä. Jos vain ehdin saada kaikki ne valmiiksi, rakennan piirrosta vastaavan kohtauksen taas pahvilaatikkoon ja kirjoitan tarinan Annan ja Henrikin laskiaissunnuntaista.

Puisten esineiden valmistamiseen tarvitsen sellaisia työkaluja, joita minulta ei ennestään löydy. Kävimmekin viikonloppuna kultani kanssa työkaluostoksilla. Nyt työkalupakistani, kuvan vihreä laatikko, löytyvät lehtisaha, jiirisakset, setti erilaisia viiloja, piikki, pinsettejä eri tarkoituksiin, hiomapaperia ja kaksi erikokoista työntömittaa jo aiempien työvälineiden lisäksi. Nukkekotiaiheiset kirjat ja blogipäivitykset ovat loistavia lähteitä tiedonkeruuseen ja olen saanutkin niistä paljon apua ja vinkkejä.

Koen, että olen aloittanut satumaisen seikkailun, ja minusta on jännittävää nähdä mihin se minut vie!

Kirpputorilöytöjä

Vime päivinä on askartelut jääneet minulta vähemmälle ja fokus on ollut suunnitelmissa ja piirtämisessä. Olen tehnyt uusiksi nukketalopiirroksiani tarkoituksena piirtää tarpeeksi hyvät mallit, jotta nukketalon rakennus voisi alkaa. Ennen sitä minun on kuitenkin vielä otettava selvää erilaisista rakennusmateriaaleista ja -tavoista. Tämän hetken piirroksiini olen tyytyväinen. Tosin kattoa tuntuu olevan vaikea hahmottaa kaksiulotteisena. Sen saatan joutua vielä piirtämään uudestaan, kunhan ensin selvitän millaisia kattovaihtoehtoja on olemassa.

Vapaapäivänäni pääsin pitkästä aikaa käymään myös kirpputorilla. Päivä oli tuottoisa ja sain noin 25 eurolla vaikka mitä kivaa. Jotain löysin myös nukkekotiinikin: pienen lautasen, maljakon ja metallikulhon ja metalliset shakkinappulat, joista saa hienoja patsaita. Ostin myös alennusmyynnistä lasihelmiä askarteluun.

Uudenvuoden tinat, tinakauha ja lumilyhty

Meidän perheessä on ollut perinteenä valaa uudenvuoden tinat. Niin valoin myös tänä vuonna tinaa uuden perheeni kanssa ja niin valoivat Anna ja Henrikin ensimmäistä kertaa kahdestaan pienessä mökissään blogiini kirjoittamassani tarinassa.

Uudenvuoden tinat 

Katsoin ohjeen tinojen valmistamiseen polymeerimassasta Maria Malmströmin Väinölän vuosi -kirjasta ja sovelsin sitä omiin tarkoituksiini sopivaksi. Kirjassa on myös hyvä ohje tinojen sarjavalmistukseen tarvittavan muotin tekemiseen, mutta tällä kertaa valmistin tinoja vain vähän enkä tarvinnut muottia.

 

Tarvikkeet

Polymeerimassa (Fimo Soft valkoinen)

Terävä veitsi

Viivotin tai mitta

Alusta (tai leivinpaperi) 

Hammastikku

Akryylimaali (metallinhopea ja musta)

Sivellin

Ensin muovasin polymeerimassasta ohuen pitkulaisen tangon, josta leikkasin noin 1 cm mittaisia paloja. Taitoin palat keskeltä hevosenkengän muotoon ja painoin hammastikulla koloja massaan, jotta kaaret muistuttaisivat enemmän tinoja. Sitten paistoin ne massavalmistajan ohjeen mukaan. 

Maalasin tulevat tinakengät metallinhopeisella akryylimaalilla, johon oli sekoitettu mustaa, jotta väri olisi tummempi. Tinoista saattoi tulla aavistuksen liian tummia, koska niitä oli koonsa puolesta haastavaa maalata ja maalikerroksia tuli useampia. Mietinkin miten hyvin spraymaali toimisi tässä kohtaa, varsinkin, jos maalattavia tinoja on paljon.

Vinkki! Ylijääneistä paloista voit pyöritellä lumipalloja esimerkiksi lumilyhtyyn.

 

Tinakauha

Tinakauhaa varten minulla ei ollut ohjetta ja hetken jouduin miettimään mistä sen voisin parhaiten valmistaa. Kokeilin polymeerimassaakin, mutta päädyin tekemään sen metallista. 

Tarvikkeet

Ohutta metallilevyä (tuikkukynttilän metallisuoja)

Metallia leikkaavat sakset

Tussi (permanent)

Viivotin tai mitta

Pinsetit

Yleisliimaa

Taittelin tinakauhan tuikkukynttilän metallisuojasta leikatuista paloista. Piirsin tussilla metallilevylle halkaisijaltaan noin 1,5 cm ympyrän ja kauhaa varten noin 3 cm x 0,5 cm pitkän ja leveän suikaleen, jotka leikkasin irti vahvoilla saksilla. Ympyrän sisään piirsin noin 2 mm pienemmän apuympyrän taittelua varten.

Taitoin pinseteillä ympyrän ulkoreunaa ensin ylöspäin ja sen jälkeen syntynyttä reunaa vielä 1 mm verran ulos- ja alaspäin. Lopuksi painelin reunan tasaiseksi pinseteillä. Kahvan metalliosan taitoin ensin pinseteillä kahtia ja sitten taitoin sitä vielä vähän luodakseni uran kahvaan. Liimasin kahvan kauhaosaan yleisliimalla.

Uudenvuoden tarinaa varten asettelin tinakauhan ja tinat Kätevä&Tekevä -messuilta ostamani hellan päälle muun rekvisiitan kanssa.

 

Lumilyhty

Lumilyhty ei kuulunut alkuperäiseen askartelusuunnitelmaani, mutta se täydensi kivasti uudenvuoden muuten suppeaa minikokoelmaani.

Tarvikkeet

Polymeerimassa (Fimo Soft valkoinen)
Alusta (tai leivinpaperi)

Akryylimaali (valkoinen)
Sivellin
Perunajauho

Tinakengistä ylijääneestä polymeerimassasta pyörittelin pieniä palloja, joista rakensin lumilyhdyn. Pallot tarttuivat hyvin toisiinsa kiinni uunissa enkä tarvinnut liimaa lyhdyn rakentamiseen. Maalasin lumilyhdyn vielä valkoisella akryylimaalilla ja päällystin sen perunajauholla ennen maalin kuivumista saadakseni luonnollisemman vaikutelman.

Uudenvuoden tarinaa varten asettelin lumilyhdyn ympärille pumpulia ja alle sujautin ledvalon kynttiläksi.

Jouluinen tupakeittiö pahvilaatikossa

Viime syksynä tartuin vihdoin unelmaani omasta nukkekodista. Haluan rakentaa nukkekodin alusta asti itse, jotta siitä tulee juuri sellainen kuin haluan. Koska minulla ei ole mitään kokemusta nukkekodin rakentamisesta tai muistakaan puukäsitöistä kuin ala-asteelta, niin olen siirtänyt projektia, jotta minulla olisi aikaa sitä rauhassa suunnitella. Viime syksynä tein jouluisia minejä polymeerimassasta, puuhelmistä, heinistä, piippurassista ja keittiön kalusteet pahvista. Kaiken tekemäni kokosin yhteen pahvilaatikkoon, johon rakensin jouluisen tupakeittiön ja kirjoitin tarinan Annasta ja Henrikistä.

En ole vielä päättänyt sijoitanko nukkekotini Suomeen vai jonnekin muualle. Vanha Englanti kiinnostaa myös kovasti. Sen tiedän, että haluan nukkekotimaailmani perustuvan realistiseen maalaisympäristöön sata tai muutama sata vuotta taaksepäin. Valitsin tuleville asukkaille nimet sen mukaan, että ne sopivat hyvin molempiin kulttuureihin. Näin tarinalle jää tilaa kasvaa ja onkin jännittävää nähdä mihin suuntaan tarina kehittyessään kulkee.

Tupakeittiötä varten hankin (työnantajani sponsoroiman) pahvilaatikon, josta leikkaisin pois kaksi sivua sekä läpät, joilla laatikko suljetaan. Laatikon seinät tapetoin vaalean kellertävällä kohokuviopaperilla, jota löysin joulupaketointipussistani. Paperi antaa hauskan vaikutelman, että seinät olisi rapattu. Tuvan ikkunaksi leikkasin talvisen kuvan lehdestä ja tein pahvista ikkunakarmit, jotka maalasin ruskeaksi huonekaluprojektista ylijääneellä temperamaalilla. Samoin maalasin tuvan lattian ruskeaksi. Ikkunaverhot taiteilin leveästä kankaisesta paketointinauhasta kaksipuolisen teipin avulla ja solmin niihin rusetit kapealla satiininauhalla. Verhotanko on tehty hammastikusta ja pronssinvärisistä helmistä, ja ripustettu nuppineulojen avulla ikkunan yläpuolelle. Pöytäliina on leikattu punaisesta servietistä. Pahviaatikon yläpuolelle asetin palan pahvia, jotta sain tekemäni himmelin roikkumaan pöydän päälle.

Sitten sisustin tupakeittiön mieleisekseni laittaen sinne tekemäni pirttipöydän ja -tuolit, pikkupöydän,  joulukuusen ja koristeet sekä piparkakut ja muut leivonnaiset. Joulutähden tein valmiista askartelupaloista. Matot, pitsipöytäliina, kukkaruukku, neulottu kori ja astiasto on ostettu Kätevä&Tekevä-messuilta. Kirjat ovat arpajaispalkinto samaisilta messuilta.

Jatkoin Annan ja Henrikin tarinaa uudenvuoden vietolla. Tätä varten tein tinakauhan, tinoja ja lumilyhdyn. Niiden teosta on tulossa seuraava päivitys.